Kontaktilaji

Poikkeuksellisen väljä viikonloppu lähenee loppuaan. Junnuilla ei ollut urheilumenoja, eikä pihallakaan ollut nyt mitään miesvoimin edistettävää, joten viikonloppu kului erinäisten pienempien projektien ja harrasteiden parissa.

Pojan ollessa kavereidensa kanssa tekonurmella, kävimme tytön kanssa lenkillä ja tutkailemassa loppukesän luonnon elämää. Ampiaisia hän pelkää, mutta melkein kaikki muut ovatkin sitten kavereita. Kuvasta näkee myös, että kynsiä on taas lakkailtu. Onneksi viimeaikoina ei ole sattunut mitään vahinkoja.

Ajattelimme myös olla päteviä vanhempia, ja päällystää tytön koulukirjat. Ei varmaan kannattaisi tunnustaa, mutta poika ehti viidennelle ja tyttö kolmannelle ilman ensimmäistäkään muovitusta. 

Päätimme jakaa urakan, ja katsoa kummalta onnistuu paremmin. Taukoa on ollut molemmilla melko pitkään. Rouva sai aloittaa. Tavoillensa uskollisena hän lähti niin sanotusti soitelleen sotaan. Lopputuloksena ihan vähän kuplainen matematiikan kirja.

Katsoessani vaimon suoritusta, ajattelin, että nyt on hyvä kerrata hieman lajin teoriaa. Netistähän löytyy ohjeet ihan mihin vaan, myös kirjojen päällystämiseen.  Tässä Youtube -videossa Rauman kirjaston Pirkko näyttä miten homma hoidetaan.

Kisukirja on minun päällystämä.

Eihän se ihan niin sukkelasti onnistunut kuin Pirkolla, mutta kuitenkin sen verran hyvin, että vaimo joutui tunnustamaan tappionsa ja vetäytyi häpeämään tytön reppuun.

Maininnan arvoinen tapahtuma oli myös se kun vaimo avasti moottoripyöräkauden. Ei ole turhan innokkaana kyytiin kärkkynyt. Viime kesänä ei taidettu ajella kertaakaan yhdessä, joten tästä kesästä tuli merkittävästi aktiivisempi. Ei ollut kuitenkaan tuo reppu päässä ajelulla, olisi nolottanut.

Ajelimme kahville Tamminiemeen. Mokkaan oli laitettu Sylvi Kekkosen tapaan kardemummaa. Kun tiesi nämä historialliset taustat ja mausteet, ei harmittanutkaan yhtään, että kaksi kahvia ja vesilasit maksoivat yhteensä 6,60€.

Kohti uutta viikkoa,

Petri&Mervi