Elämä on.

Välillä minusta tuntuu, että elämämme on kuin suoraan jostain huonosta komediasta. Viime viikko vierähti ilman yhtään blogikirjoitusta, mutta se ei tarkoita sitä että elämämme olisi ollut jollain lailla sisältököyhää. Ehei, päinvastoin.

Mies oli alkuviikon työmatkalla Lontoossa. Sanomattakin lienee selvää, että silloin alkaa kotirintamalla tapahtua. En jaksa kirjoittaa tänne koko stooria, mutta uskon että pystytte muodostamaan asioista jonkinlaisen kokonaiskuvan lukemalla miehen fb-statuksen:

"Olin kaksi yötä pois kotoa. Sinä aikana oli hajonnut yksi Volvo ja yksi pyykinpesukone?"

Mies palasi kotiin, mutta asiat menivät edelleen pahasti pieleen. Tässä oma päivitykseni fb:n puolelta viime torstailta:

"Tänään oli sellainen aamu, joka naurattaa joskus jälkeenpäin...

Lukitsen itseni ja koiran heti aamusta autotalliin.Tallista pääsee ulos nosto-oven kautta, mutta ovi sisätiloihin on loksahtanut lukkoon. Kaikki tavarat, kännykkä mukaan lukien, ovat sisätiloissa. Pyörittyäni hetken autotallissa, löydän jalkaani miehen crocsit ja kulahtaneen fleecetakin ja selviydyn Pepen kanssa naapuriin soittamaan miehelle. Mies ei tietenkään vastaa. Palaan talliin ja saan paremman idean. Viritän koiralle hihnan tallista löytyneestä villalangasta ja lähdemme lasten koululle kyselemään avaimia. Näytän varmasti laitapuolen kulkijalta ilmestyessäni koira sylissä tyttären luokan ulkopuolelle. Kuinka ollakaan myös tyttö on unohtanut avaimet kotiin. Seuraavaksi suuntaan pojan luokkaan ja keskeytän käynnissä olevan musiikin kokeen. Poika näyttää siltä, että haluaa vajota maan alle. Hetken kuluttua käy ilmi ettei pojallakaan ole avaimia mukana. Siirryn koira kainalossa koulun opettajienhuoneeseen lainaamaan puhelinta ja soittamaan miehelle. Tällä kertaa mies vastaa. Palaamme koiran kanssa autotalliin. Mies hyppää junaan ja noin puolen tunnin kuluttua vapaudun tallista. Pakkaan duunikamat, heitän miehen takaisin töihin ja olen valmis aloittamaan oman työpäiväni."

Jutun tunnelmakuva on viikonlopulta. Takassa palaa iloisesti raksa-aikaiset maalaamattomat jätelaudat ja Pepe on juuri löytämässä tuolin kautta tien ruokapöydälle. 

Elämänmakuista viikonjatkoa, Mervi

ps. Villa Valkon Kati kirjoitti blogistamme kivan postauksen. Pääset lukemaan sen täältä. Kiitos Kati! Jos Villa Valko ei ole vielä tuttu, niin kannattaa käydä kurkkaamassa. Blogista löytyy mm. paljon ihania ja ajankohtaisia vinkkejä jouluun.