Adrianmeren rannalla

Tämän kesän ulkomaanreissu suuntautui Montenegron ja Kroatian suunnalle. Kuten yleensäkin, matkan oli ansiokkaasti koonnut ja varannut vaimo, minä ja lapset kuittasimme vain, että hyvältä vaikuttaa. Suurimman osan ajasta vietimme Montenegron puolella, Kroatiassa viihdyimme tällä kertaa kolme päivää, ja ne kuluivat kuumissa tunnelmissa Dubrovnikissa.

Montenegron kiintopisteenämme oli Budva ja Avala Resort & Villas. Hotellin sijainti Budvan vanhan kaupungin naapurissa oli suorastaan erinomainen, ovelta oli vain muutaman askeleen matka vanhan kaupungin ravintoloihin ja kauppoihin sekä satamaan. Ainoa huono puoli oli se, että hotelli kielsi tuomasta omia ruokia ja juomia, mutta kieltoa ei seurattu kovin tarkasti, eikä havaintojemme perusteella myöskään noudatettu. Hotellissa varmaan ajateltiin, että kaikki tarvittava löytyy heiltä, ja kaikenlaistahan siltä löytyikin. Ruoan ja juoman lisäksi tarjolla oli myös botoxit hotellin Spa:ssa 300 euron hintaan, mutta ei tullut otettua.

Budvan satama, ökyjahdit olivat lähempänä vanhaa kaupunkia.

Näkymä naapurihotellin terassilta.

Budvan sijainnista johtuen ravintoloista löytyi laajat valikoimat meren herkkuja, ja niitä syötiinkin useampama iltana. Alla otos pojan kalmari, mustekala ja simpukkalautasesta. Hintataso Montenegrossa on ihan kohtuullinen, neljän hengen, yhden ruokalajin illallinen juomineen kustansi paikasta riippuen 45-70 euroa.

Grillatut meren antimet maistuivat hyvin!

Iltatunnelmia hotellin edustalta.

Salakuvaajan otos mahdollisesti vettä hotelliin salakuljettavasta rouvasta.

Vehreä näkymä Budvan vanhan kaupungin muurilta.

Ainoa matkajärjestely jonka hoidin oli auton vuokraus. Takapenkkiläiset olivat innostuneet ottamaan selfiet jonkun retken aikana.

Aina ei takapenkillä riidelty.

Yksi retkistä suuntautui Kotoriin, mukavat oli maisemat sielläkin.

Näkymiä Kotorista.

Perheen nuorempi mies (ei kuvassa) on nykyään erityisen innostunut kalastamisesta, joten teimme muutaman tunnin aamuretken kalastuksen merkeissä naisten nukkuessa hotellilla. Saalis jäi pienen puoleiseksi, mutta jotain tuli kuitenkin kokemuksen lisäksi.

Kalaonnea oli vähänlaisesti, mutta muuten mukava reissu. Mallilla ei ole botoxia. 

Yksi päiväretkistämme suuntautui Skadarsko Jezero kansallispuiston suunnalle. Itse olin ajatelut, että voisimme tutustua puistoon tarkemminkin, mutta tavallaan ajoin pääpaikasta vähän ohi, ja sitten löysimme vahingossa todella syrjäisen Plavnica Eco Resortin, jossa oli mainio uima-allas, jännä, vähän Twin Peaks tyyppinen unelias tunnelma ja halvat hinnat, joten päivä kuluikin enimmäkseen siellä. Alempana kuitenkin pari luontoaiheisempaakin kuvaa joista pääsee erätunnelmiin.

Allashyppelyä. 

Tuolla se itse järvi siintää, lähemmäksi ei nyt sitten päästy.

Ketunkolöysä, Karhunkovetelä vai Sudenkorento? Lähde: Kummeli.

Reissun viimeiset päivät vietettiin Dubrovnikin vanhassa kaupungissa. Mervi oli varannut meille majoituksen muurien sisäpuolella operoivan Celenga Apartmentsin valikoimasta. Vahva suositus tälle. Vanhan kaupungin tunnelmaan pääsee sisälle aivan eri tavalla, kun sinne ei tarvitse mennä, vaan siellä majoittuu, ja Celenga oli kaikin puolin hyvä valinta. Huoneet olivat siistejä ja moderneja, ja asiointi henkilökunnan kanssa sujuvaa ja mukavaa. Finnairin suorien lentojen ansiosta Dubrovnik toimii hyvin vaikka viikonloppukohteena.

Vanhaa kaupunkia voi ihastella monesta eri kulmasta. Alla oleva kuva on otettu uuden köysiradan yläasemalta, Srd -vuoren huipulta. Maisemien lisäksi ylhäällä voi tutustua Kroatian sodan tapahtumiin Dubrovnikin näkökulmasta aiheelle pyhitetyssä museossa.

Vanha kaupunki köysiradan yläasemalta.

Pääkatu Stradun muurilta kuvattuna.

Kattoi ja jotain kirkkoi.

Olimme viimeksi Dubrovnikissa 11 vuotta sitten. Silloin lastenrattaat hidastivat liikkumista hieman. Nyt portaat eivät tuottaneet ongelmaa, vanhemmat jäivät ajoittain junioreiden jälkeen.

Vanhan kaupungin kiertavä muuri on noin kaksi kilometria pitkä. Matkalla on pari ravintolaa, mutta omat vesipullot kannattaa ottaa mukaan, varsinkin jos on se noin 36 astetta kuin meidän kierroksen aikana. Mutta kierros on ehdottomasti hikoilun ja hintansa väärti.

Äiti ripittää poikaa hyppelystä ja häröilystä. Poika on kypsä.

Illalla vanhassa kaupungissa voi nautiskella hyvästä ravintolatarjonnasta. Hinnat ovat täällä melkein suomen tasoa. Enimmäkseen ruoka oli hyvää, mutta yksi huonompikin valinta joukkoon sattui. Illallispaikka kannattaa valita ajatuksella, ja esimerkiksi Tripadvisorin arvioita kannattaa tsekkailla. Suosituimmat ravintolat saattavat olla täynnä, ja pöytävaraus voi olla tarpeen. Yksi parhaista paikoista oli Oyster and Sushi Bar Bota, jonne mahduimme ilman varausta vain vaivoin.

Adrianmeren kauniit maisemat ja lämpö tulivat tarpeeseen. Näissä maisemissa voisi mainiosti vierailla jatkossakin.

Reissuterveisin

Petri & Mervi