Tuolien tuoli

Tytär: Äiti, mä tarvitsen uuden työtuolin mun huoneeseen. Tossa vanhassa koulutuolissa on paha istua.

Minä: Sähän voisit ottaa tuon ruokapöydän päässä olevan Eamesin. Siinä on hyvä istua ja se sopii kivasti sun huoneeseen.

Tytär: Joo, mä otan sen! Vien sen heti mun huoneeseen.

Ääni pään sisällä: Jes, Jes, Jes! Vihdoinkin mulla on hyvä syy hankkia keittiöön siro, kevyt ja elegantti Ton 30 tuoli. Älä vaan puhu tästä mitään miehelle, haluaa vielä sotkeutua tuolin valintaan! Menet vaan sinne Stockalle ja lyöt kaupat lukkoon! Ei se varmaan edes huomaa, että pöydän päässä on toinen tuoli.

No, pitäähän parisuhteessa olla kuitenkin avoin ja kertoa mitä on mennyt tekemään. Toki tässä on myös vuosien varrelle oppinut, että mitä kannattaa kertoa milloinkin ja miten, jotta asiat eivät saisi liian suuria mittasuhteita. Yleensä hyviä hetkiä saada hyväksyntä ovat esimerkiksi silloin, kun hän on juuri lähdössä työmatkalle, tai todella uppoutunut duuniläppärin syövereihin. Koska reissua ei ollut tarjolla, odotin jälkimmäistä, ja eihän sitä tarvinnut pitkään odottaa.

Minä: Ainiin, mä en varmaan muistanut sanoa sulle, mutta tilasin tohon pöydän päähän uuden tuolin. Mä haen sen joku päivä töiden jälkeen. Sun ei tarvitse huolehtia siitä, mä hoidan kyllä.

Mies: Aha. Ja jatkoi läppärin naputtamista.

Miestä kiinnosti minun sisustusjutut taas kun kilo multaa. Itse odottelen kärsimättömänä kännykän piippausta, joka kertoisi tuolin olevan noudettavissa. 

Maanantai terveisin,  Mervi ;)