Koko totuus hyggeilystä

Kirjoitan blogiin: Sunnuntai. Vihdoinkin hetki levolle ja hyggeilylle. Ajattelin sytyttää takan ja nauttia sen lämmöstä sekä hyvästä kirjasta suloisessa hyggeilynurkkauksessa, joka rakentuu Ton -tuolista, lampaantaljasta, Balmuirin tuoksukynttilästä ja pöytänä toimivasta puupöllistä. Kuivien koivuhalkojen tasainen rasahtelu takassa rauhoittaa mielen ja luo kotiin lempeän tunnelman.

Mietin todellisuudessa: Sunnuntai. Lavastin juuri takan viereen pienen hyggeilynurkkauksen. En todellakaan aio sytyttää takkaa, siitä tulee hiki eikä tuolissa voisi istua ilman lämpöhalvausta. Kuka muutenkaan istuisi kovassa tuolissa kirjaa lukemassa, kun samassa tilassa on tarjolla nojatuoleja ja sohva? Pakotin miehen roudaamaan puupöllin autotallista, jotta saisin sen päälle kotoisaa tunnelmaa lisääviä elementtejä; teekupin ja Balmuirin kynttilän. Polttelen takassa raksa-ajoilta jääneitä laudan paloja. Näyttää siltä, että niistä ei päästä eroon koskaan. Ne näyttävät erityisen ikäviltä halkokorissa ja ostankin koriin ajoittain koivuhalkoja esteetikon silmää miellyttämään. 

Blogissa: Hankin kylällä sijaitsevasta kukkakaupasta kauniin kimpun ilahduttamaan koko perheen viikonloppua. On tärkeää tukea lähiseudun yrittäjiä, jotta palvelut pysyvät naapurustossa. 

Todellisuudessa: Hankin kukkakimpun K-Kaupasta ruokaostosten yhteydessä. Piti mennä kukkakauppaan, mutta unohdin aikeeni työkiireiden kuormittaessa ajatuksia. Lisäsin kimppuun kuitenkin aiemmin kukkakaupasta ostamani eukalyptuksen oksat, koska ne eivät suostuneet asettumaan kauniisti toiseen maljakkoon. Oksien painopiste on jotenkin vinksallaan. Ne tipahtelevat maljakosta pöydälle, mutta kukkakimpun reunoille sullottuna ne ovat riittävän tiiviisti eivätkä pääse putoamaan.

Blogissa: Viilenevistä keleistä kertoo lattialla oleva lampaantalja, joka kuului islantilaiselle lampaalle. Lammas  vaelteli vapaana karuissa ja jylhissä Islannin maisemissa. Se eli hyvän ja iloisen elämän. Taljan tuotannossa ei ole käytetty ympäristölle haitallisia kemikaaleja ja se luo ihanaa tunnelmaa olohuoneeseen.

Todellisuudessa: Viilenevistä keleistä kertoo lattialla oleva, kauniin ruskean sävyinen lampaantalja, joka oli ehkä sittenkin hieman ylihintainen ostos. Pepe tykkää nukkua taljan päällä, varsinkin nyt kun sen turkki on trimmattu lyhyeksi. Kiva, että lammas eli vapaana ja ympäristö on huomioitu tuotannossa, mutta varmasti ihan hyvä bisnes on tämä kuolleiden eläinten taljojen myynti. Toivottavasti rahaa ohjautuu myös tuottajille eikä bisneksestä hyödy pelkästää lopputuotteen myyjä. Lienee turhaa jeesustella pidempään vapaista lampaista, niin kauan kuin hankin kaupasta ruokapöytään tehotuotettua lihaa. 

Blogissa: Hankin eilen kirjahyllyyn syysluettavaksi Dan Brownin uusimman kirjan. On ihanaa uppoutua hyvään kirjaan syysmyrskyn ulvoessa ikkunan takana. Rauhassa nautittu teekupponen ja Balmuirin tuoksukynttilä kruunaavat hetken. Täydellinen tapa ladata akkuja viikon varalle. Balmuirin käsin tehdyssä Meadow kynttilässä yhdistyvät niityn vihreät ja pinkin mantelin kukan tuoksut. Vanilja tekee tuoksusta hurmaavan. Kynttilän sisältämä kasvivaha takaa siistin ja kauniin palamisen ja elegantin tuoksun.

Todellisuudessa: Hankin eilen kirjahyllyyn syysluettavaksi Dan Brownin uusimman kirjan. Se on varmaa, että kirjasta tulee kiistaa miehen kanssa. Jännä nähdä kumpi ehtii napata kirjan lukuun ensimmäisenä. Laitoin kupin pussiteetä, joka ehti jäähtyä kuvausten aikana. Meillä juodaan niin harvoin teetä, että Marimekon teekupit ovat käytössä lähinnä kuvauksissa. Balmuirin 35 euron arvoisen kynttilän palamisessa ei ole mitään ihmeellistä tai erityisen hienoa. Tuoksu on mukavan mieto, mutta alkaa tympäistä kuvauksen loppuvaiheessa. Olen käyttänyt kynttilää peittämään Pepen pierujen lemua. Tuohon tarkoitukseen olisi toiminut varmasti myös joku edullisempi versio, mutta onhan kynttilä kaunis katsella. Nyt alkoi myös mietityttämään, että sisältyyköhän kuvattuun tilanteeseen räjähdysvaara, jos koira päästelee kaasuja liian lähellä kynttilää. 

Blogimaailmassa on käyty keskustelua blogien muuttumisesta hajuttomiksi ja mauttomiksi, väljähtäneiksi. Bloggaajat ovat entistä varovaisempia kantaa ottavien kirjoitusten kanssa, koska ne houkuttelevat anonyymejä mielensäpahoittajia purkamaan pahaa oloaan blogien kommenttibokseissa.  Pitääkö sisustus/koti -blogien tekstien olla mukavaa vaaleanpunaista unelmaa ja inspiroivia kuvia, vai kestääkö lukijat myös realistisempaa arjen kuvausta ja ajatusten virtaa? Olemme yrittäneet pitää omat tekstimme rentoina ja totuuden mukaisina, ja näin on tarkoitus toimia myös jatkossa.

Kaunista alkavaa viikkoa,

Mervi