Valoa kohden

Joulu on siirretty varastoon ja tammikuu alkaa olla puolessa välissä. Hiihtoloma vielä edessä, mutta silti tuntuu jo siltä, että kevättä kohden mennään. Kuviin saa keväisen tunnelman tulppaaneilla ja pienellä ylivalotuksella. Petri aina marmattaa, että kuvan pitää pitää toisintaa todellisuutta. Minun mielestä se saa toisintaa hieman valoisampaa vaihetoehtoista todellisuutta, ainakin talven hämärässä. Mutta saatiin viikonloppuna hieman aurinkoakin, todistin tämän valitettavasti vain auton ikkunasta. Tämä viikonloppu oli niin sanottu huoltoviikonloppu, johon kuului pakollisia kauppareissuja, eli ostarilla pyörimistä. Yksi tarvitsee uudet luistimet, toinen tenniskengät, ja parturissakin pitää käydä. Mutta Pepe saa pitää vielä talviturkin, ettei palele pakkkasella. Turkki on sen verran muhkeassa kunnossa, että näkökenttä on heikentynyt merkittävästi. Pallon kiinni saaminen on tuurista kiinni, kun ei näe enää karvan alta.

Vaalea olkalaukku on harvalukuisia Pariisin tuliaisia. Halusin hankkia kevääksi tuollaisen kevyen pikkulaukun, ja sävy miellytti silmää. Aikaisempaa beigeä olkalaukkua tuli käytettyä niin ahkerasti, että vallan hajosi.

Valoisampia päiviä kaikille,

T: M & P