Häiriötiloja

Kolmas viikko erikoisolosuhteissa. Kotimme on toimistohotelli. Autotallissa työskentelee mies. Yläkerrassa nainen. He kohtaavat aina kahvitunnilla ja lounaalla jaetussa ruokalassa. Vaihtavat lyhyesti kuulumisia. Ovat vasta alkaneet tutustumaan toisiinsa. Tiedä mitä aika tuo tullessaan, kenties vaikka työpaikkaromanssin? Se ei olisi kyllä sopivaa. Ohuttukkainen mies on ihan kiva, mutta hieman luotaantyöntävän tuoksuinen syötyään tonnikalaa suoraan purkista palavereidensa välissä. Oudossa toimistohotellissa vaikuttaa asuvan myös kaksi teiniä joita emme tunne, eivätkä he halua olla kovin paljoa tekemissä muiden kanssa. Mutta sen olen huomannut, että kovia ovat syömään. Maanantaina täytetty jaettu jääkaappi on tyhjentynyt huolestuttavan nopeasti.

---

Tuntuu siltä, että mainostajat ajattelevat ihmisillä olevan enemmän aikaa silloin kun he tekevät etätöitä. Tämä on hyvin erikoinen ja virheellinen olettama. Eräs anonyyminä pysyttelevät kollega kiteytti tämän yleisen väärinkäsityksen suurin piirtein näin: 

"Lapsiperheen edustajana minulla ei ainakaan ole yhtään sen enempään aikaa kuin normaalisti, päinvastoin. Yrität hoitaa duunit, osa-aikaisen opettajan ja kokin hommat päivällä. Sen jälkeen et saa lapsia harrastuksiin, etkä leikkimään kavereiden kanssa. Joten viihdytät illan heitä. Juokset terveyttäsi uhmaten jatkuvasti kaupassa, koska kaikki syövät kotona ja juovat maitoa ihan perkeleesti. Samalla yrität kuitenkin edes jotenkin pitää huolta omasta kunnosta. Energiaa ei todellakaan riitä e-kirjojen lukemiseen eikä remontin suunnitteluun, saati toteutukseen."

---

Etätyöt rasittavat lemmikkejä. Yht'äkkiä päivät eivät enää olekaan rauhallisia. Koko ajan joku hölisee tietokoneelle tai puhelimelle. Mielenvikaista. Miellellään koirakin toki osallistuu etäpalaveriin ja hänet jopa kutsutaan monesti mukaan, ei siinä mitään, mutta rankkoja ovat päivät. Illalla on koirakin ihan puhki. Runsaita business -lounaita saisi olla enemmän. Ilmeisesti ajat ovat kuitenkin taloudellisesti heikot, koska lounastarjoilut ovat olleet pääsääntöisesti aika vaatimattomia. Etäpalaverituttavuuksia on tullut Saksasta saakka, mutta bratwurstia ei ole tarjottu. Se maistuisi. Ulkoilua on ollut nyt riittävästi. Sitä ei tarvitse lisätä enää yhtään. 

Poikkeusoloterveisin,

Mervi & Petri & Pepe