Lato pikkupöytä

Toukokuun lopun lämpö ajoi koko perheen ulos. Terassi kesäkuntoon ja kaudelle suunnitellut huoltotoimet alkuun. Jälkimmäinen tarkoittaa terassin kaiteen vinorimojen katkenneiden ruuvien vaihtamista uusiin ja maalausta. Seinät eivät onneksi vielä uutta maalausta tarvitse. Yritän aina urakoida pakolliset huoltotyöt pois alta alkukesästä, että ehtisi edes jonkun viikonlopun ihan olla vain. 

Työtuttava totesi osuvasti kun asumisjärjestelyistä puhuimme: "Me emme halunneet harrastaa asumista, joten valitsimme kerrostalon". Fair enough. Ihan oikeassa hän on. Omatkotitalossa asuminen vaatii kyllä kaikenlaista harrastelua, varsinkin jos haluaa pitää paikat kunnossa ja jos jonkinlaista pihaakin on.  Toki työt voi teettää muillakin jos saldo riittää. Käsittääkseni koko meidän perhe on tällä hetkellä erittäin tyytyväinen asumisjärjestelyyn, mutta jos fiilikset joskus muuttuvat, sekin on ihan ok. Mutta ei tämä nyt mikään työleiri ole koko aikaa ollut. Välillä on varmaan mennyt vuosi jos toinenkin ilman suurempia kunnossapitoprojekteja. 

Olohuoneen ikkunanurkkaan ilmeistyi nökottämään Stockmannin Hulluilta päiviltä tilattu Lato pöytä (&Tradition). Sympaattisen näköinen pikkupöytä painaa marmorijalan ansiosta varmaan saman kuin telamiina, eli jospa se pysyisi pystyssä silloinkin kun Pepe säntää ikkunalle tarkistamaan, että kuka siitä nyt kävelee ohi. Vahtimista riittää, kun asumme vilkkään kävelytien ja puiston vieressä. Eilen seurasi tarkkaan koulun loppua juhlivien nuorisolaisten vaappuvaa menoa.  

Se on nyt sitten kesäkuu, ja meidän loman alkuun on enää muutama viikko. Tehokkaita kun ollaan, ajateltiin hoitaa lomakin nopeasti pois alta. Vitsivitsi. Lapsen rippileiri ja työnantajien lomailusuositukset sysäsivät lomat tavallista aikaisemmaksi, mutta käyhän se näinkin.

Suloista suven alkua,

T:Petri & Mervi

ps. keskiviikkona on tulossa juttua uusista terassikalusteista